Pyöräilyseura Velo Saimaan
Lisää pyöräilyä – lisää hyvinvointia!
Lähes jokainen pyöräilee, edes satunnaisesti. Jotta pyöräily olisi mukavaa ja sujuvaa, vaaditaan hyvää pyöräily-ympäristöä ja turvallisia pyöräpysäköintipaikkoja. Pyöräliikenteellä ja sen lisäämisellä on myös merkittävä rooli kansanterveyden ja -talouden nostamisessa.
Kunnassa pitää siirtyä pyöräilyä tukevista puheista tekoihin. Laadukkaiden ja turvallisten pyöräilyolosuhteiden tulee olla kaikkien asukkaiden saatavilla ympäri vuoden, jotta pyöräilyn moninaiset hyödyt realisoituvat.
Näin teemme Mikkelistä paremman pyöräilykaupungin:
1. Pyöräilyn edistämisohjelma
Poliittinen tahtotila, pyöräilykunnan visio ja tarvittavat toimenpiteet konkretisoituvat kunnan laatimassa pyöräilyn edistämisohjelmassa. Valtuustossa hyväksytty edistämisohjelma korreloi tutkimusten mukaan tehokkaasti lähes kaikkien tärkeimpien osatekijöiden kanssa.
Edistämisohjelmassa voi olla mukana myös kävely ja muu kestävä liikkuminen omine tavoitteineen ja toimenpiteineen (esim. Kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelma, Viisaan liikkumisen ohjelma). Lista eri kuntien edistämisohjelmista täällä
Kunnassani laaditaan ja/tai toteutetaan pyöräilyn edistämisohjelma tai vastaava.
.
2. Riittävästi ja laadukkaita investointeja pyöräliikenteeseen
Kunnan liikenneinvestoineissa ja ylläpidossa vähintään 20 % on sijoitettava pyöräliikenteeseen ja jalankulkuun YK:n suosituksen mukaisesti. Pyöräliikenteen investoinneilla on tavoiteltava mahdollisimman suurta pyöräliikenteen kasvua. Tämä tapahtuu toteuttamalla sujuvia, turvallisia ja laadukkaita ratkaisuja, jotka tarjoavat usein autoa nopeamman ja aina terveellisemmän vaihtoehdon liikkumiseen.
Asuinalueille ja keskustoihin on toteuttava turvallinen piha- ja pyöräkatujen verkosto, joilla nopeusrajoitus on enintään 30 km/h. Lähiöiden, asuinalueiden ja keskusten välille tulee luoda sujuva ja turvallinen laadukkaiden pyöräväylien verkosto. Verkosto voi koostua osittain myös hitaan liikenteen kaduista kuten pyöräkaduista ja pihakaduista.
Kunnan on lisättävä asukkaiden mahdollisuuksia vaikuttaa liikennesuunnitteluun.
3. Talvikunnossapito laadukkaaksi
Kesällä pyöräilee keskimäärin neljä kertaa enemmän ihmisiä kuin talvella. Talvella pyöräilemään siirtyy yhä useampi, jos talvikunnossapito hoidetaan mallikkaasti. Esimerkiksi Oulussa ja Joensuussa tämä osataan jo hienosti, myös muualla se on mahdollista.
Talvikunnossapidon tulee olla priorisoitua ja sille on asetettava selkeät laatukiriteerit. Asiakastyytyväisyys tulee olla talvikunnossapidon keskiössä ja se huomioidaan urakoitsijoiden kanssa tehtävissä sopimuksissa. Talvikunnossapitoon tulee panostaa erityisesti pyöräilyn pääväylillä ja tarvittaessa tiiviissä yhteistyössä ELY-keskuksen kanssa. Kunnossapidossa on huolehdittava, ettei ajoradalta aurata lunta pyörätielle, eikä lunta säilytetä pyöräteillä edes väliaikaisesti. Tarvittaessa otetaan käyttöön uusia talvikunnossapidon menetelmiä, kuten harjasuolaus.
4. Pyöräliikenteen seuranta kuntoon
Sitä mitä ei seurata, ei poliittisesti ole olemassa. Riittävä seuranta on tavoitteellisen ja mielekkään kehittämistyön edellytys. Myös investointien, vaikuttavuuden arvioinnin ja taloushyötyjen näkökulmasta seurannan on oltava kunnossa. Pyöräliikenteen laskurit sekä kyselytutkimukset asukkaille ovat ensisijaisia seurannan työkaluja.
Kunnassani pitää seurata pyöräliikenteen määrää, laatua ja käyttäjätyytyväisyyttä sekä viestiä tuloksista asukkaille säännöllisesti.
5. Lisää pyörämatkailijoita
Pyörämatkailija jättää tutkitusti paikallistalouteen enemmän euroja kuin matkailija keskimäärin. Pyörämatkailu on ollut nousussa jo pitkään ja koronapandemian aikana kymmenissä kunnissa on mitattu suurimmat pyörämatkailijamäärät koskaan, vaikka kasvu on tapahtunut pelkästään kotimaanmatkailun voimin.
Suomi on lähes ihanteellinen pyörämatkailumaa ja kasvupotentiaali on valtava. Pyörämatkailun tulovirtojen kasvattamiseksi tarvitaan kunnissa reittien, opastuksen ja palvelujen kehittämistä sekä markkinointia yhteistyössä yritysten kanssa.
6. Sujuvat ja turvalliset pyöräliikenteen yhteydet kouluihin, liikunta- ja tapahtumapaikkoihin
Kouluihin sekä liikunta- ja tapahtumapaikkoihin pitää olla sujuvat ja turvalliset pyöräliikenteen yhteydet ja laadukas pyöräpysäköinti.
7. Kävelyn ja pyöräilyn hyödyt huomioitavat suunnittelussa ja päätöksenteossa
Maankäyttöä ja liikennettä koskevien päätösten vaikutukset eri kulkutapoihin ja kansanterveyteen on arvioitava osana päätöksentekoa.
Allekirjoita teesit
Allekirjoittaneet
Tietoa
Pyörävaalit on Pyöräliiton ja sen jäsenjärjestöjen valtakunnallinen kampanja.
Pyöräliitto ry
Pyöräliitto ry on pyöräliikenteen etujärjestö. Edistämme pyöräilyä liikennemuotona, olemme pyöräliikenteen valtakunnallinen edunvalvoja ja paikallisten pyöräily-yhdistysten kattojärjestö.
Mielestämme sujuva pyöräliikenne vaatii hyviä reittejä ja niiden huolellista kunnossapitoa, loogisia liikennesääntöjä, pyöräily-ystävällistä kaupunkisuunnittelua ja pyöräilyn nostamista tasavertaiseksi liikkumismuodoksi moottoriliikenteen rinnalle.
Pyöräilykuntien verkosto
Pyöräilykuntien verkosto ry on kuntien, valtionhallinnon, yritysten, järjestöjen ja muiden tahojen välinen yhteistyöverkosto. Verkoston päätavoite on pyöräilyn ja kävelyn lisääminen kestävinä liikennemuotoina ja arkiliikuntana, jotka tuottavat hyvinvointia yksilölle, yhteiskunnalle ja ympäristölle. Verkostoon kuuluu 164 jäsentahoa, joista 131 on kuntia ja kaupunkeja. Pyöräilykuntien verkoston jäsenkunnissa on yli 4 000 000 asukasta.